Kuusi myyttiä testauksen ostamisesta

Tässä artikkelissa Testimaten Juha Karvonen murtaa kuusi yleisintä myyttiä testauspalveluiden ostamisesta.

Testimaten myyntitiimin jäsenenä olen paljon asiakkaiden kanssa juttusilla. Käyn keskusteluita monessa eri vaiheessa olevien yritysten kanssa: jotkut ovat alustavan kiinnostuneita testauspalveluiden ostamisesta, toiset tuskailevat ostopäätöksen tekemisen kanssa, jotkut ovat päättäneet kieltäytyä tarjouksesta – ja osa antaa palautetta jo toimitetusta projektista.

Usein keskusteluissa toistuvat samat teemat, kuten epävarmuus testauspalveluiden ostamisen suhteen. Yrityksillä – tai oikeammin yritysten edustajilla, ihmisten kanssa keskusteluita käydään – on olettamuksia, ennakkoluuloja ja jopa pelkoja konsultointipalveluiden ostamisen suhteen.

Tässä tekstissä avaan muutamia yleisimpiä, harmillisen sitkeästi eläviä myyttejä testauksen ostamisen suhteen. Mihin niistä olet itse törmännyt?

“Nyt ei ole oikea aika testaamiselle”

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty – tämä pätee myös testaamiseen. Testaajan olisi hyvä olla tiimissä mukana jo suunnitteluvaiheessa, ennen aktiivisen kehitystyön aloittamista. Kehityksen suunnitteluun menee sen aikaa, eikä testaustakaan pidä lähteä tekemään kylmiltään ilman suunnittelua.

Testaamiselle on oikea aika silloin, kun kehittäjältä syntyy käyttökelpoista koodia ja tuotteen julkaisulla on jokin määräaika. Eli silloin, kun tuotetta määrätietoisesti kehitetään julkaistavaksi.

Testaus – ja virheiden korjaaminen – on sitä kustannustehokkaampaa, mitä aikaisemmin se tehdään. Käänteisesti, mitä myöhemmin testaus aloitetaan, sitä kalliimmaksi (sekä rahan että kalenteripäivien osalta) tuotteen laadun korjaaminen tulee.

“Meillä devaajat testaavat itse”

Kyllä, ohjelmistokehittäjän tehtäviin kuuluu myös testaus – hyvä niin. Yleensä kehittäjä kuitenkin testaa hyvin kapeasta näkökulmasta: testaus on koodin verifiointia ja oman, kehittäjällä itsellään juuri tällä hetkellä työn alla olevan featuren testausta.

Kun tiimi on isompi ja tuotetta rakennetaan vähitellen, testauksen tulee kattaa komponenttien tai featureiden yhteentoimivuus, integraatiot ja datan kulkeminen sekä se, että uudet ominaisuudet eivät riko vanhoja. Myös harvinaisemmat edge caset ja vaikkapa kuormitustestaus ovat testaajan työlistalla.

Testauskonsultti toimii myös siltana kehitystiimin ja bisnestiimin välillä. Testaaja auttaa pitämään huolen siitä, että kehitetyllä tuotteella saadaan oikeasti ratkaistua bisnesprosessien vaatimukset.

“Testaus on iso ja epäselvä investointi”

Joskus testaus koetaan vaikeasti ymmärrettäväksi möhkäleeksi, joka vaatii suuren investoinnin rahallisesti ja ajallisesti. Tämä johtuu usein siitä, ettei testaustarpeita tunneta tarpeeksi tai vaikkapa testiautomaation käyttöönoton hyötyjä ei osata ennakoida.

Jos testaamistarpeet ovat epäselvät, voidaan työ aloittaa ketterästi. Kartoitetaan tilanne, toteutetaan pieni proof of concept -projekti ja suunnitellaan jatko.

Ketterällä lähestymisellä saadaan rajattua alkuinvestointia, samalla kun projektin tarpeista saadaan valtavan tärkeää tietoa, jonka avulla testauksesta saatava hyöty pystytään osoittamaan.

“Ei ulkopuoliset ymmärrä meidän juttujamme”

Jos tuotetta tai sen kehittämiseen käytettyä prosessia on mahdoton kenenkään uuden ymmärtää, miten tiimi voisi ikinä kasvaa tai muuttua – huolimatta siitä, onko tulokas palkattu tai ulkoistettu tekijä?

Tekniset järjestelmät, bisnesprosessit ja toimintatavat ovat kaikki opittavissa. Tärkeä osa konsultin osaamista on nopea oppiminen ja aiemman kokemuksen soveltaminen. Kokenut konsultti on tyypillisesti nähnyt kaikenlaista ja tullut keitetyksi monenlaisissa liemissä. Erilaisista järjestelmähankkeista ja rooleista saatu kokemus auttaa hyppäämään sinne syvään päätyyn. 

Jonkinlaista opettelua toki täysin uudet systeemit vaativat, mutta asiansa osaava konsultti ei pelkää myöskään kysyä ja kaivaa tietoa itsenäisesti. Oman konsulttiurani aikana en ole törmännyt sellaiseen järjestelmään, jota ei olisi mahdollista ottaa haltuun ulkopuolisena.

“Konsultti tulee turhan kalliiksi”

Kyllä, konsultin käyttö maksaa todennäköisesti enemmän kuin samaa tuntimäärää tekevän in-house-työntekijän palkka. Mutta.

1) Konsultin kanssa maksat siitä, mitä tarvitset. Konsultti voi olla käytössä täyspäiväisesti, osa-aikaisesti tai keikkaluonteisesti aina tarvittaessa.

2) Konsulttiin ei tarvitse sitoutua. Kun työ on tehty, konsultti sulkee läppärin kannen ja siirtyy takavasemmalle ratkaisemaan seuraavan asiakkaan haasteita.

3) Konsultti on nopeasti käytettävissä. Jos aika on rahaa, tiimin tarvetta vastaavan konsultin saa kärjistetysti samassa ajassa projektin puikkoihin kun rekrytointi-ilmoituksen saa julkaistua LinkedInissä.

“Me tarvitsemme ehdottomasti tekijän, jolla on kokemusta teknologioista X, Y ja Z”

Myönnettäköön, että tämä kommentti saa tämän konsultin pään höyryämään kerta toisensa jälkeen.

Totta kai, lähtökohtaisesti tarkka kokemus on hyvä asia. Kuitenkin, läheskään aina kokemus juuri tietystä tuotteesta tai teknologiasta ei ole tarpeen tai se on ainakin toissijaista.

Vaikkapa CRM- tai tietokantaosaaminen on yleistettävissä tuoterajojen yli. Samoin testiautomaatio-osaaminen: jos hallitset muutaman työkalun, todennäköisesti pystyt ottamaan haltuun sen kolmannenkin hyvin pienellä opettelulla.

Konseptien ymmärtäminen, kokonaisuuden hahmottaminen ja opitun soveltaminen on paljon tärkeämpää. Kokeneen konsultin työkalupakissa on juuri kyky soveltamiseen, uuden oppimiseen ja ratkaisukeskeinen asenne.

Väitän myös, että tarkan teknologisen “matchin” sijaan tärkeämpää on osaajan asenne ja yhteensopivuus – niin tuotteeseen, asiakkaan tarpeeseen kuin myös tiimin kemiaan ja dynamiikkaan.

Kuinka voin auttaa?

Meillä Testimatella jokainen myyntitiimin jäsen tietää hyvin paljon testaamisesta. Myyjänä minun työtäni onkin ymmärtää asiakkaan tarve, ja löytää siihen parhaiten sopiva ratkaisu, tekijä tai tekijätiimi.
Jos teillä ei vielä ole testaushommat kunnossa, ota yhteyttä. Jutellaan.